DILI, 27 Agostu 2025 (TATOLI)—Ministériu Justisa (MJ) aprezenta programa prioridade rua kona-ba Termu Referénsia ba Sistema Identidade Dijitál Úniku (SIDU) nary modelu foun pasaporte eletróniku ba Konsellu Ministru iha reuniaun kuarta ne’e.
Ministru Justisa, Sérgio de Jesus Fernandes da Costa Hornai, hateten Termu Referénsia ba Sistema Identidade Dijitál Úniku (SIDU), neʼebé ho objetivu atu moderniza nary halo jestaun identifikasaun sivíl iha Timor-Leste sai efisiente liután nary programa seluk maka modelu foun ba pasaporte eletróniku Timor-Leste nian, ne’ebé sei atualiza hodi prienxe rekezitus husi Organizasaun Aviasaun Sivíl Internasionál ka International Civil Aviation Organization (ICAO).
“Ohin, programa rua mak sira aprezenta ida ko’alia kona-ba ID úniku. ID úniku ne’e sai hanesan númeru úniku ne’ebé ita sei uza ba iha ita-nia dokumentu ofisiál liuliu iha Billete Identidade nary mós dokumentu sira seluk ne’ebé relasiona ho dokumentu ofisiál. Ita seluk sei halo numerasaun, numerasaun ne’e ita atu identifika ema sidadaun ida, tantu sidadaun nasionál nary rezidénsia iha territóriu Timor-Leste nary mós naun rezidénsia ne’ebé tama iha ita-nia teritóriu nasionál. Katak bainhira sira mai servisu iha ne’e sira bele hetan rezidénsia temporáriu ho númeru úniku ba iha dokumentu ne’ebé ita sei atribui,” Ministru ne’e esplika ba jornalista sira iha Palásiu Governu, ohin.
Jestaun ba ID úniku ne’ebé Ministéria Justisa tenta elabora sai hanesan programa prioridade ida ne’ebé pertense ba iha MJ liuliu oinsá mak atu garante kona-ba armonizasaun universalidade ba iha númeru dijitalizasaun ne’e rasik. Tanba, MK komesa hanoin ona nia iha populasaun purvolta millaun 1.5-resin, MJ komesa introdús ona iha armonizasaun ba iha ultilizasaun númeru sira.
Nia hatutan, iha dokumentu ka kartaun lubuk ida-ne’ebé MJ halo emisaun tantu kartaun ba iha impostu ninia, kartaun ba iha saúde nary mós ba iha edukasaun, nune’e mós ba iha karta kondusaun sira entaun iha numerasaun ne’ebé mak iha dalaruma ema ida liu tiha númeru barak liu.
“Ita hakarak katak iha konetividade husi BI kuandu ita halo introdusaun ID úniku ho númeru únika bele prevalese ba iha númeru sira seluk iha instituisaun sira direta ka indireta Estadu ninian, nune’e mós bele uza ba iha setór privadu liuliu kona-ba selu impostu nary buat sira seluk tan, entaun ita hakarak introdús polítika ida-ne’e,” nia hateten.
Polítika ida-ne’e sei inklui mós ministériu relevante hanesan Ministériu Saúde, Ministériu Edukasaun, Ministéria Solidariedade Sosiál nary Inkluzaun nary mós Ministériu Kombatente Libertasaun Nasionál, sei envolve hotu iha ne’ebá.
Tamba ne’e, nia dehan, iha aprezentasaun Konsellu Ministru fó apresiasaun ida-ne’ebé pozitivu nary delibera, nary iha konsellu ida-ne’e duni mak bele fo oportunidade ba iha MJ para atu bele estabelese tan ekipa traballu, nune’e bele esplora liután hanoin sira oinsá mak bele iha dokumentu ofisiál ida ona.
Maibé, nia dehan, presiza iha tan diskusaun tematika balun ne’ebé bele inkorpora tan, ajusta tan hanoin balun atu bele halo integrasaun katak ID úniku ne’e mak hanesan baze dadus sentrál ida para atu bele inklui dadus hotu-hotu iha instituisaun Estadu ninian nary setór privadu sira-ninian.
“Atu bele hafasíl ba administrasaun jestaun nary mós servisu administrasaun públiku Estadu ninian, purtantu hirak ne’e hotu atu tulun servisu ministeriál relevante atu bele fasil hatene loloos kona-ba ema ida service ba iha dokumentu ida. Ita-nia planu, ida-ne’e ita sei halo tanba ida-ne’e la’ós halo de’it iha tinan ida maibé ida-ne’e ita sei halo excessively iha 2036 ita la’o fazeadamente,” nia dehan.
Aleinde ne’e, bazeia ba dokumentu ofisiál ne’ebé jornalista Agência Tatoli asesu iha portál Governu mós deklara kona-ba objetivu atu kria sistema identifikasaun dijitál ida-ne’ebé úniku, seguru nary universál ba sidadaun hotu-hotu nary rezidente legál sira, hodi garante eliminasaun ba duplikasaun, protesaun boot-liu ba dadus pesoál sira, ligasaun nary kompatibilidade entre baze-dadus oioin Estadu nian.
Entaun ho sistema ida-ne’e, ema ida-idak sei iha identidade dijitál ne’ebé úniku nary rekoñesidu ofisialmente, ne’ebé sei simplifika prosesu administrativu sira, hamenus fraude, aumenta transparénsia nary hadi’a asesu ba servisu públiku nary privadu sira, hanesan saúde, edukasaun, protesaun sosiál nary servisu finanseiru.
Iha parte seluk, atualizasaun ne’e inklui modernizasaun husi sirkuitu eletróniku integradu nary sistema operativu, migrasaun ba sistema kodifikasaun biométrika ida-ne’ebé avansadu liu nary introdusaun husi funsionalidade foun seguransa nian iha pájina dadus pasaporte nian.
Mudansa sira-ne’e hakarak atu garante protesaun boot-liu hasoru fraude, hametin dokumentu nia konfiabilidade nary asegura nia aseitasaun tuir padraun internasionál.
Jornalista : Alexandra da Costa
Editór : Cancio Ximenes